KUSTAA AADOLFIN KIRKKO

Kustaa Aadolfin kirkko valmistui v. 1779 ja se on vanhin Pohjois-Savon nykyisistä kirkkorakennuksista. Kirkkoon mahtuu 1200 kuulijaa. Rakennusmestarina oli Kalajoelta Simon Silven eli Jylhä (1747–1798). Rakennustarvikkeet koottiin yhteisin ponnistuksin ja rakentamiseen osallistuivat myös mäkitupalaiset, torpparit ja loiset. Kirkkoherra Johan Lagus vihki kirkon 17.7.1779. 

Kirkko on alun perin kustavilaistyylinen, josta kertoo mm. kirkon pyörökaari-ikkunat. Tyyliä muutettiin ankeammaksi, yksinkertaisemmaksi ja harmaammaksi 100-vuotiskorjauksessa 1876–79  ajan hengen mukaan. Tuolloin peitettiin parvia kiertävät maalaukset. Kirkon alkuperää lähellä oleva tyyli palautui kuitenkin 1926–27 toteutetussa seurakunnan 300-vuotisjuhlaan tehdyssä korjauksissa, jonka suunnitteli arkkitehti Rafael Blomstedt.

Taiteilija Antti Salmenlinna maalasi koristeellisen kattofriisin, jossa näkee erilaisia symboleita, joita Raamatussa on käytetty. Friisissä on mm. öljylamppu, joka on valvomisen vertauskuva sekä pasuunat, jotka viittaavat viimeiseen tuomioon.

KIRKKOMUSEO

Kirkkomuseo sijaitsee Kustaa Aadolfin kirkon yläkerrassa, Kirkkotie 20. Museo on avoinna kesäaikaan 10.6.–20.8. päivittäin klo 12–16, jolloin paikalla on myös opas. Museoon on vapaa pääsy. Muina aikoina vierailuja voi tehdä sopimuksen mukaan, tiedustelut puh. (017) 8335 204.

Kirkkomuseon perusnäyttely kertoo vuonna 1627 perustetun Iisalmen seurakunnan vaiheista sen perustamisesta nykypäivään sekä pyrkii ylipäänsä kertomaan kirkon vaikutuksesta seurakuntalaisten elämään ennen ja nyt. Perusnäyttelyn ”helminä” voitaneen pitää mm. seurakunnan perustamisvuonna 1627 Tukholmasta hankittua kirkonkelloa sekä Johan Fredrik Scheidermanin (1751–1792) 1780-luvulla maalaamia lehterinkaidemaalauksia, jotka paljastuivat Kustaa Aadolfin kirkon lehterinkaidelaudoituksen alta vuoden 1927 remontin yhteydessä. Myös herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen uskonveljelle, Lauri Juhani Niskaselle kuulunut pirtinpöytä kuuluu perusnäyttelyn mieltä kiehtovimpiin esineisiin.

VIRRAN MUISTOPATSAS

Eversti, sittemmin sotamarsalkka Johan August Sandels (1764 - 1831) asui esikuntineen Iijärven länsirannalla Pölkkyinniemellä sijainneessa Fredriksdalin kartanossa 7.-28.10.1808. Vänrikki Tamelanderin tykkipatteri sekä reservinä toimineet Länsipohjan pataljoona ja osa Kajaanin pataljoonaa olivat Koljonvirran taistelun ensimmäisten tuntien aikana täällä esikunnan luona. Eversti Fahlanderin johtaman vastahyökkäyksen onnistuttua Tamelanderin tykit siirrettiin täältä etelään Linnan talon mäelle. Länsipohjan pataljoona ja Kajaanin pataljoonan reserviosa siirtyivät Koljonvirralle jatkamaan tulitaistelua. Sen jälkeen kun Sandelsin prikaatin joukot olivat aamuyöllä 29.10.1808 siirtyneet Koljonvirralta Vieremälle ja Salahmille, asettui Fredriksdalin kartanoon venäläinen kenraali Ilja Ivanovits Aleksejev esikuntineen.

Kun Suomen kenraalikuvernööri Heiden oli antanut iisalmelaisille luvan pystyttää muistomerkki Koljonvirran taistelussa 27.10.1808 kaatuneiden kunniaksi, pystytettiin tämä muistomerkki nykyiselle paikalleen Pölkkyinniemelle 9.5.1885. Paljastusjuhlassa 13.8.1885 muistopatsas luovutettiin Iisalmen kunnan hoidettavaksi. Virran muistopatsasta on sen pystyttämisestä lähtien kutsuttu yleisesti Sandelsin patsaaksi.

KAATUNEIDEN MUISTOMERKKI

Graniittinen muistokivi on pystytetty Koljonvirran taisteluissa 27.10. ja 10.-11.11.1808 kaatuneiden, kentälle haudattujen suomalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten sotilaiden muistolle. Muistomerkin lahjoitti Iisalmen Lions Club, ja sen paljastusjuhla pidettiin 1.7.1995.

DOLGORUKIN MUISTOMERKKI

Venäjän ruhtinas, kenraaliluutnantti ja keisarin kenraaliadjutantti Mihail Petrovits Dolgoruki kaatui 27 –vuotiaana lähellä tätä muistomerkkiä Suomen sodan aikana Koljonvirran taistelussa iltapäivällä 27.10.1808. Iisalmen Paloisilla palsamoitua ruhtinaan ruumista kuljetettiin hevosten vetämissä vaunuissa Karjalaan ja sieltä laivalla Pietariin, missä ruhtinas haudattiin Aleksanterin Nevskin luostariin Marian ilmestyskirkkoon.

Tämä Varkaudessa valmistettu muistomerkki on pystytetty kesällä 1848 pääasiassa Dolgorukin ruhtinassuvun varoilla ”taistelussa lokakuun 15 päivänä 1808 kaatuneelle kenraaliluutnantti M.P. Dolgorukille”. Päiväys on venäläisten käyttämää vanhaa lukua. Venäjän keisari Aleksanteri I pysähtyi täällä kenraaliadjutanttinsa kuolinpaikalla iltapäivällä 27.8.1819.

JUHANI AHON MUSEO

Avoinna 1.5.-31.5. klo 9-15.30 ma-pe; 1.6. - 31.8. ma-su klo 10.00-18.00
muina aikoina esittelyvaraukset kulttuurikeskuksesta puh. (017) 272 3248

Juhani Ahon museo on perustettu v.1958. Museon kokoelmissa on n. 500 esinettä, jotka on koottu Ahon suvulta ja Iisalmen pappilasta. Nähtävänä on mm. Juhani Ahon polkupyörän rekisteriote. Museon pihapiirin rakennukset ovat 1840- luvulta. Pihapiirissä on päärakennus, 2 aittarakennusta, tuparakennus (ent. kotikoulu), navetta ja lisäksi Ruotaanmäestä siirretty tuulimylly ja Koljonvirralta siirretty "sota-aitta".

Kirjailija Juhani Aho (s. 1861) asui Mansikkaniemellä vuosina 1865-1876. Ahon isä, Theodor Brofeldt, toimi Iisalmen seurakunnan pappina 55 vuotta.

Matkailuneuvonta Tourist Information

Kauppahalli,
Kauppakatu 14, 74100 IISALMi
Puh. 017 - 272 3223 
Email. tourism@iisalmi.fi

Avoinna: Ma - pe 9.00 - 17.00
Kesä-elokuu myös la 10.00 - 14.00